"Ollaan kuitenki kaikki viestintäihmisiä" : Työyhteisön työhyvinvointitutkimus sosiaalisen pääoman näkökulmasta

Nykypäivänä työ vaatii yhtä enemmän psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia. Työntekijöiden tulisi työkykynsä ja osaamisensa ylläpitämisen lisäksi kyetä toimimaan erilaisissa verkostoissa ja työryhmissä sekä kestää ristiriitoja ja epävarmuutta. Myös suomalainen työhyvinvointitutkimus on laajentanut painopistettään perinteisestä fyysisten olosuhteiden, terveysriskien ja -vaarojen tutkimuksesta myös muuan muassa henkisen kuormittuneisuuden, työyhteisön sosiaalisen toimivuuden sekä työympäristön tuottavuuden ja yksilöiden jaksamisen alueille. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sen tilaajan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun viestintä- ja markkinointipalveluiden työyhteisön työhyvinvointia. Työhyvinvointia tarkasteltiin voimavaralähtöisen mallin kautta, joka näkee työyhteisön hyvinvoinnin muodostuvan sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalinen pääoma määritellään tässä tutkimuksessa tarkoittavan työyhteisön ”henkistä ilmapiiriä”, joka muodostuu hyvästä johtamisesta ja toimivasta työyhteisöstä. Jos työntekijä kokee kuuluvansa työyhteisöön ja hänellä on hyvät sosiaaliset suhteet muiden työntekijöiden ja esimiehensä kanssa, työyhteisössä on sosiaalista pääomaa. Työyhteisö, joka omistaa sosiaalista pääomaa, on tässä tutkimuksessa käytetyn näkökulman mukaan myös hyvinvoiva. Opinnäytetyö on luonteeltaan monimetodinen tutkimus, joka toteutettiin vuoden 2017 syksyllä Webropol-kyselyllä ja teemahaastattelemalla työyhteisöstä viittä työntekijää. Kyselyn tehtävänä oli kartoittaa työyhteisön työhyvinvoinnin nykytilaa ja löytää mahdollisia sitä haittaavia tekijöitä. Teemahaastattelussa taas syvennyttiin näihin haittatekijöihin ja pyrittiin työntekijöiden kanssa etsimään niille mahdollisia ratkaisuja. Tutkimustuloksista nousi ilmi selvästi työyhteisön hyvinvointia haittaavat tekijät. Näitä olivat esimerkiksi tiedonkulku työntekijöiden välillä, yhteisten normien ja käytänteiden toimivuus ja väliaikaiset ulkopuolisuuden tunteen kokemukset. Syiksi nousi varsinkin työyhteisön työskentely kolmella eri kampuksella ja rajalliset kommunikointi tavat näiden välillä. Ratkaisuiksi esitettiin kaksi kertaa viikossa toteutettavia Skype-kahveja, normien ja käytänteiden selkeyttämistä ja kirjaamista sekä vapaata keskustelua tulevilla kehitys- ja virkistyspäivillä.The purpose of this bachelor’s thesis is to study workers’ wellbeing at work at the information and marketing unit of South-Eastern Finland University of Applied Sciences. This bachelor’s thesis was also assigned by the same unit. In this bachelor’s thesis, the wellbeing of the work community is formed of social capital. Social capital is “the mental atmosphere of the work community”, which is formed by a good leadership and a workable work community. If the worker of the work community has a feeling that he/she is a part of the community and has good social relationships with other workers and the superior, the work community has social capital and it contains wellbeing. Both qualitative and quantitative methods were used in this thesis. The study was conducted as a Webropol inquiry for all eleven workers in the autumn 2017. The inquiry gave information about the current state of wellbeing of the community and showed the factors which reduce it. The interview gave more information about those factors which reduce wellbeing and five interviewed workers also gave solutions, how to fix these fac-tors in the future. The research showed well the factors which reduce the work wellbeing. The factors were for example the bad information sharing between the workers, the norms and other cus-toms which do not work in the community and the feeling of being an outsider by some workers. The main reason for these factors was that the workers of the work community are working in different cities and they do not have enough ways to communicate with each other. The workers suggested, for example, the “Skype-coffee breaks” as a solution. With this research, the work community can develop their work wellbeing